HS 5.12.10
Noidan kirot on Ylen sävellyshankkeen toinen elokuva. Musiikki mykkäelokuvaan tilattiin säveltäjä Tapio Tuomelalta.
NOIDAN KIROT, TEEMA KLO 21.10
”Tapio Tuomelan musiikki täyttää tehokkaasti elokuvan ja katsojan välisen tyhjän tilan.”
ELOKUVA. Noidan kirot on Teuvo Puron vuonna 1927 ohjaama mykkäelokuva, joka kertoo yhdestä kansanperinteemme eksoottisimmista ja arkaaisimmasta aiheesta, saamelaisšamaanien vaarallisista taikavoimista.
Tapio Tuomela on säveltänyt elokuvaan Ylen tilauksesta magiaa, uhkaavaa ja jännitystä, tuskaisia tunteita ja luonnonläheisyyttä henkivän musiikin, jonka Radion sinfoniaorkesteri soittaa Jan Söderblomin johdolla.
ELOKUVA perustuu Väinö Katajan 1914 ilmestyneeseen romaaniin, jossa taustana on suomalaisten uudisasukkaiden tunkeutuminen Lappiin ja elintilan valloittaminen Lapin alkuperäisasukkailta. Uudisasukkaat surmaavat Utuniemen viimeisen lappalaisen, Jantukka-tietäjän, joka ennen kuolemaa ehtii langettaa kauhean kirouksen: joka istuu hänen pyhälle uhripaikalleen seidalle, kokee elämässään surua ja onnettomuutta.
UTUNIEMEN Simo-isännän (Einar Rinne) nuorikko Selma (Heidi Blåfield-Korhonen) istuu epähuomiossa seita-kivikasan päälle ja joutuu pian raa’an raiskauksen uhriksi.
Hän synnyttää poikalapsen, joka osoittautuu varsinaiseksi riiviöksi ja muistuttaa raiskaaja-isäänsä, tukkipäällikkö Paksu-Sakaria.
Irmeli Viherjuuri esittää mainiosti peikkomaisen häijyä Aaprami-poikaa, jota Elsa ja Simo jaksavat kuitenkin rakastaa.
ILMAN musiikkia Noidan kirot –elokuvan kaltainen mykkäelokuva vaikuttaisi aavemaiselta, ja sen vanhanaikaisuudesta johtuvat tahattoman koomiset piirteet korostuisivat.
Tuomelan musiikki suorittaa tehokkaasti sen tehtävän, joka musiikilla oli mykkäelokuvissa.
Se täyttää elokuvan ja katsojan välisen tyhjän tilan, ja katsojasta tuntuu siltä, että hän seuraa tapahtumia niiden keskeltä, päähenkilöiden tunteisiin ja kohtaloon eläytyen.
Lappia rakastava Tuomela osaa maalata lumisten jänkien lumouksen ja kesäisen luonnon kauneuden uusklassisella, bartókmaisen elinvoimaisella orkesteripaletillaan. Hän lataa heti alussa musiikkiin uhkaavan jännityksen.
RAIVOISA kirousaihe liittyy raiskauksen eläimelliseen murinaan. Tarina on täynnä jaksoja, joissa Tuomela voi osoittaa mielikuvituksekkaan taitonsa kuvailla ja jäljitellä tapahtumia ja tunnelmia. Samalla musiikki säilyttää sinfonisen jatkuvuutensa ja jännittensä.
Hallitsevia tunteita ovat Selman ja Simon syvä ahdistus ja Simossa heräävä kostonhalu, kun hän tajuaa, kuka on Aaprami-vintiön todellinen isä.
Simolla olisi mahdollisuus kostaa, mutta hän antaa Paksu-Sakarille anteeksi, koska pitää raiskausta noidan kirouksen syynä.
Niin viiltävä viha kuin Simoa riivaakin hän pystyy kuitenkin hillitsemään väkivaltaiset impulssinsa ja päätyy moraalisissa pohdiskeluissaan anteeksiantoon, ilman uskonnon suoraa vaikutusta.
Tässä on Noidan kirjoen kaikkein mielenkiintoisin teema.
Uusinnat pe 10.12. klo 16.50, la 11.12 klo 12.45 ja ti 14.12 klo 22.50.
Hannu-Ilari Lampila